First week

 Lancaster; Kitchen Kettle Village

 ''50s'' restaurant

 Football, GO AC!

 Reading...

Pure love

 Cady and I 

 First day of school pic

 Cooking dinner for my hostfamily

 First soccer game! #15

 Left to right: Jordyn, Emily, Veronica and I

 First football game

 Did you like it?

-Ella

New York!

Keskiviikkona 20 päivä kentältä saavuttuamme ehdittiin syödä yhdessä dinner ja sen jälkeen lähdettiinkin tsekkaamaan Time Square, josta voin sanoa että wow. Torstaina lähdimme aikaisin aamulla, otimme metron, kävelimme Central Parkin läpi ja suuntasimme Rockefeller centeriin. Maisema oli kyllä kieltämättä upea sieltä ylhäältä...  Saimme liikkua vapaasti centerissä (joka oli täynnä kahviloita ja ravintoloita) ja päädyimme suomalaisen vaihtarin Amandan kanssa ostamaan japanilaista; chicken noodles. Myöhemmin pääsimme shoppailemaan, mutta löysin vain yhdet housut. Olin ihmeissäni kuinka vapaasti saimme mennä Nykissä. Piti liikkua vähintään 3 ryhmissä ja sovimme aina missä ja milloin näemme. Suurin osa oppilaista ei ollut koskaan käynyt siellä, mutta kaikki aina löysivät tapaamispaikoille.

Perjantaina teimme reissun Statue of Liberty islandille ja saimme mennä vapaasti saarella. Kävimme kaupassa, jossa myytiin tuliaisia ja pari tyttöä kävi syömässä. Siinä se pari tuntia pyörähtikin. Myöhemmin pääsimme käymään Chinatownissa ja (jos osasi suunnistaa) Little Italyssa. Sinne mennessämme poikkesimme myös WTC muistomerkillä, joka oli kyllä vaikuttava. Chinatownin lähellä oli mukavasti kenkä-ja vaatekauppoja ja sieltä löytyikin kaikkea kivaa!

Viimeisenä päivänä oli kolme vaihtoehtoa mitä tehdä ja sai valita yhden. Yksi oli sightseeing New Yorkissa, SoHo ja bussilla New Jerseyyn, shoppailemaan outlet kauppakeskukseen (bussimatkat 13dollaria). Mä valitsin New Jerseyn, koska halusin muutenkin käydä siellä ja shoppailla... Mall oli järkyttävän iso ja 5 ja puoli tuntia meni kyllä hujauksessa. Ostin vaikka mitä ja rakastan hintoja täällä!! Onneksi tuli tehtyä kesätöitä ja säästettyä rahaa.

Illalla yhdeksän jälkeen kaikki olivat ihan poikki, mutta silti lähdimme subway asemalle ja menimme katsomaan New York skylinea. Näky oli mahtava mutta takas tullessa oli niin väsynyt ettei jalat meinannut enää kantaa! Huhhuh, en edes tiedä kuinka paljon kävelimme neljän päivän aikana.

Tykkäsin New Yorkista älyttömästi! Toivottavasti pääsen sinne vielä joskus.

-Ella

Here I am

Oon pahoillani etten oo ehtiny kirjotella mitään, mutta aikaa ei oo vaan ollut. Itseasiassa en oo lukenu muitakaan blogeja pitkään aikaan! Meillä oli siis neljän päivän leiri New Yorkissa ja sunnuntaina saavuin perheeseen. Ajattelin tehdä erillisen postauksen reissusta, kunhan vain ehdin. Nyt oon ollut perheessä noin kolme päivää. Hostfamily haki mut sunnuntaina Nycistä ja ajettiin Pennsylvaniaan about 3 tuntia. Auto matkan jälkeen mentiin hostmumin kanssa hoitamaan mun physical paperit kuntoon, jotta pystyn pelaamaan koulussa. Menimme syömään ravintolaan The Hearth, joka on kuulemma tosi suosittu täällä ja sieltä saa kaikenlaista ruokaa. After that suuntasimme kotiin ja hostsiskot esittelivät taloa mulle.

Illemmalla hostisoveljen girlfriend Jordyn ja hänen kaverinsa Emily tulivat käymään täällä, moikkaamassa mua. Ihan mahtavia tyyppejä! Jordynin kanssa oon puhunut jo facebookissa aiemmin ja pelaan hänen kanssaan socceria. Mentiin myöhemmin illalla  Dairy Queeniin jätskille ja mukaan tuli vielä hostpikkusiskoni Alyssa. Kaikki he ovat kyllä niin ihania! Tuliaiset kelpasivat, huh ja hostmami tykkäsi salmiakista ja täytetyistä lakuista, mikä oli hassua. 

Ensimmäinen koulupäivä oli eilen maanantaina ja menimme kuuden aikaan aamupalalle The Hearth:iin.
Oppilailla on tapana mennä aamiaiselle jonnekkin (ainakin seniorit menevät) ekana koulupäivänä. Siellä oli paljon mun koululaisia ja mut esiteltiin monelle.Yleensä muistan kaikkien nimet tosi helposti, mut nyt alkaa täällä mennä aika vaikeeks, haha. Koulussa olin aika hukassa, mut hostmom oli pyytäny mun hostveljeä auttamaan mua löytämään oikeet luokat ja menemään ajoissa. Kiitos, se auttoi kyllä paljon! Tänään koulussa kulkeminen oli jo paljon helpompaa. Kaikki on aika erilaista, mut siks just tosi hauskaa. Ekan ja tokan päivän perusteella viihdyn aika hyvin täällä. Illalla mentiin syömään wingsejä paikalliseen ravintolaan ja ne oli kieltämättä aaaika hyviä. Mukana oli myös heidän tuttava perheensä ja lapset, jotka käyvät samaa koulua.

Joka päivä koulun jälkeen on soccer harkat 3-5pm. Tytöt mun jengistä on tosi mukavii ja otti mut ilosesti vastaan. On kivaa, kun koulussa moikataan ja on monia kelle voi mennä juttelemaan. Tänään meillä oli harjoitus peli, mutta mulla ei oo vielä lupaa pelata,joten katsoin matsin ja juttelin vaihtopelaajien kanssa!

Tuun kirjoittelemaan myöhemmin koulusta, perheestä etc. Tää oli vaan tämmöinen pikainen kuulumis postaus, että täällä mä siis oon, onnellisena!

-Ella

Farewell party

Mulla on maailman ihanimmat ystävät. Oikeesti. Oon niin kiitollinen kaikille, jotka osallistuivat viikko sitten keskiviikkona mun ja Saran läksiäisiin. Syötiin hyvin, juteltiin, räpsittiin (muutama) kuva ja ihan vaan nautittiin toistemme seurasta. Meitä oli iso porukka ja muutama ihminen ei päässyt paikalle, mutta eilen onnekseni näin jo yhden heistä. Läksiäisissä oli tasan kolme viikkoa lähtööni, joten mun juhliminen ei ollut kovin tunteikasta
 tai haikeeta. Aina jonkun lähtiessä, sanoin että ''kyllä me nähään viel, soitellaan!!'' Mä tosiaan toivon, että näemme mahdollisimman monen kanssa vielä, koska hyvästejä en noin haluaisi jättää. Kuitenkin herkkiä hetkiä tuli, halusi sitä tai ei ja mäki oon niissä aika haka. Haluun kiittää kaikkia onnistuneista ja ikimuistoisista juhlista! I LOVE YOU SO MUCH. Blogger ei suostunut mun kanssa yhteistyöhön, joten kuvat nyt ovat vähän vinkkelissä, mutta näillä mennään. Kaikkien kanssa ei kuitenkaan tullut otettua kuvia ja kaikkia kuvia en jaksanut lisätä, mutta olette ajatuksissa!

USA, RUSSIA, USA

-Ella

Two weeks

Mä lähden tasan kahden viikon päästä. Lauantaina hyvästelen parhaan kaverini 10kk, vaikka tarkoitus onkin nähdä vaihtovuoden aikana. Ei ikinä tiedä onnistuuko se, sillä välillämme on n. 3061 km. Nice, molemmat on Jenkeissä ja välimatka on tuollainen, WHY. Läksiäiset oli jo viikko sitten ja kuvia on paljon, mutta ne ovat kaverini kamerassa ja nyt odottelen niitä. Postaus kyllä tulee aivan piakkoin! Loma loppuu kohta ja kaverit menevät kouluun ja oon miettinytkin, että mitäs sitä tekisi. Kai vaihtari juttuja voisi alkaa hoitaa, mm. vaatteiden tsekkausta, tuliaisia ja pakkailua. Siskoltani loppuu työt lauantaina, joten on mulla joku seurana <3
Mä stressaan liikaa tuliaisista, kun tuntuu että moni ostaa jokaiselle perheenjäsenelle jonkun 'oman' jutun. Noh, mulla on perheessä kuusi henkilöä, niin tuntuu vaikealta löytää jokaiselle jotakin. Sanoinkin jo hostmumille, että kaikki tuliaiset ovat sitten koko perheelle.

Lauantai pelottaa, koska silloin nään tilanteen jossa itsekin tulen olemaan pian. Sit varmaan ymmärrän että kaikki tää tulee tapahtumaan, oikeesti. Uskon, että mulle tulee vaikeeksi irrottautua Suomi-elämästä, sillä mulla on täällä niin tiivis kaveripiiri/porukka. Varmaan katson koko ensimmäisen kuukauden kännykkää silmä tarkkana, mitä siellä tapahtuu kun mä en oo siellä. Toisaalta, tätä mä halusin. Isoa muutosta mun elämään, koska olin now and then kyllästynyt ja väsynyt tiettyihin asioihin. Tällä en tosiaan tarkoita mitään materiaa, vaan ihan mun arkea. Halusin kokea elämän jossain muualla, eli USA:ssa.

Vaikka kuulostaakin ehkä tyhmältä, mulle tulee helposti koti-ikävä. En välttämättä ikävöi ketään henkilöä, vaan sitä omaa kotia ja rauhaa. Lomalta tullessa on parasta päästä omaan sänkyyn nukkumaan ja vaan olla. Viimeiset kuusi vuotta oon asunut kahdessa talossa vuoro viikoin. Nyt asun samassa talossa 10kk, samojen ihmisten kanssa. Kaikki tulee muuttumaan monella tapaa, mutta kaikki tämä oli tiedossa.

-Ella

*24 days to go

Well well. Säädöltä ei olla vältytty viime aikoina. Mä siis oon koko ajan olettanut, että lähden 13. elokuuta mutta empä lähdekään. Lentokone lähtee mulla 20. elokuuta ja saavun mun isäntäperheeseen 24. päivä. Heti seuraavana aamuna mulla alkaa koulu klo 730am. Kivaa? Hauskaa? Not. Tämän takia oon olettanut lähdön olevan tuo 13, koska saapuisin muuten niin myöhään. Nykin leirin jälkeen oli tarkoitus lentää Michiganin kautta Pennsylvaniaan, jossa hostperhe on mua vastassa. Kaks eri lentoa on ajan hukkausta, (varsinkin tällä mun aikataululla...) joten family tulee hakemaan mut suoraan New Yorkista leirin jälkeen. He ajavat ensiksi Nykkiin reilut pari tuntia ja tietenkin takaisin. Ihana ele heiltä, sillä näin vältän turhat lennot ja säästämme paljon aikaa! Tähän hommaan meni aikaa, sillä tietenkin kaikilta pitää saada suostumuksensa ja lennot perua etc... Onneksi mulla on maailman paras mamma, joka auttaa näillä hetkillä (ja lähettää ehkä 10 lappua highschooliin, jotta mut pystyttiin rekisteröimään aiempaa aikasemmin)!

Kyllähän se vähän ottaa päähän, kun on kehitellyt tietyn ajatuksen jostain lähtöpäivästä ja sitten lähetkin myöhemmin. Mun onnekseni se on vaan viikko ja pystyn nauttii ihmisten seurasta ja Weekend Festivalista täysillä! Aluksi tottakai yritettiin kysyä lentojen mahdollista vaihtamista, mutta se olisi tullut järjestölle kalliiksi tai sitten lentokone oli täynnä...? Jossain vaiheessa luulinkin, että lennot oltiin saatu vaihdettua, mutta sitten se taas tyssäsi. *Edellinen postaus...

Nyt on kuitenkin hyvä fiilis lähtöpäivästä ja kaikesta yleensäkin. En mieti että missaan jotakin, vaan että saan extra aikaa Suomessa. Mulla on täällä tällä hetkellä niin hauskaa, ettei ees haittaa. Viron reissu kavereiden kanssa oli kyllä unohtumaton ja menisin koska tahansa uudestaan! Päivät menevät älyttömän nopeasti ja harvoin muistaa mikä viikonpäivä on. Ihanaa että sallii sen unohtamisen, silloin on ainakin lomaillut. Läksiäiset pidän siis parhaan kaverini Saran kanssa, joka lähtee myös vaihtoon Amerikkaan. Ne ovat alkuviikosta ja tajuttiin justiinsa, ettei olla suunniteltu niitä yhtään (paitsi ruokaa). Mullahan on sillon tasan kolme viikkoa lähtöön, mikä on aika pitkä aika vielä, mutta mun kaverilla taas ihan liian vähän. Ensi viikko oli ainoa sopiva vaihtoehto läksiäisten järjestämiselle. Sinne kutsutaan meiän lähimpiä ystäviä ja silti meitä on joku 30, mutta jaetaan se kahteen eli 15 ihmistä!

Oon nähnyt blogeissa kaiken maailman To do list-juttuja ja mitämunpitäätehäennenvaihtovuotta. Mä siis oikeesti yritin tehdä listaa asioista, koska ei vaan enää muista kaikkea!! Testipakkaus, tuliaiset, läksiäiset, opiskelijakortti, forms, kuvat kavereista... Kyl näitä on ja jotenkin oletan kaiken järjestyvän ajan kuluessa itsestään, miks??? Meidän järjestön ekat jenkki vaihtarit lähtee 30.päivä, niin mahtavaa! Kaikkea hyvää jokaiselle ja pitäkää ihana vuosi. Mä en oo stressannut ikävästä - enkä oikeastaan paljoa mistään. Sille löytyy kyllä oma aikansa. Huomenna on kaksi viikkoa koulujen alkuun, kauhee ajatus.

-Ella

Time is precious, waste it wisely

''No matter how 'busy' a person is, if they really care, they will always find the time for you''

Halusin kirjottaa ton yllä olevan lauseen, koska se on vaan niin totta. Mut pistää miettimään aina nää ''meijän oikeesti pitäis nähä'' - tyypit ja sit kumminkaan ei saa sovituksi mitään. Niin kuin otsikko kertookin,(ja näin vaihtovuotta odotellessa) miettikää kenen kanssa hengailette, olkaa heidän kanssaan joiden seurasta todella nautitte.

Eilen tultiin riparilta kotiin ja sanonko että hieman väsy. En jaksanut puhua kenenkään kanssa, rojahdin sänkyyn ja otin tunnin päikkärit. Menee aina muutama päivä, että taas tottuu tähän ''arkeen.'' Viikko oli mitä mahtavin mutta aina on ihana tulla kotiin. Tutustuin tietenkin ihaniin pikkusiin mutta erityismaininnan saa meidän paras isosporukka! Meitä oli seitsemän ja tunsin yhden heistä kunnolla, muut oikeastaan isosleirien-ja koulutuksen pohjalta. En oikein osannut odottaa mitään ja olin hieman epäileväinenkin mutta meillä oli hullun hauskaa yhdessä (yks pikkunenkin kertoi huomanneensa sen!) Tutustuin parhaiten ehkä muihin isosiin ja appareihin ja tuntu et oltais tunnettu vaikka kuinka pitkään... Leirillä oli tosi hyvä yhteishenki ja jotenkin se on niin mieletöntä, kun saa seurata sivusta ihmisten kiintymistä toisiinsa, kaikki saavat olla omia itsejään ja porukka tulee päivä päivältä rohkeammaksi. Sunnuntaina on konfirmaatio ja on kiva nähdä taas ihmisten naamat. Kamerasta tulee kuvia myöhemmin.

 -Ella