4/26/2014

Exchange student?

Miksi haluan vaihto-oppilaaksi? Miksi Amerikka? Näitä kysymyksiä on pohdittu varmasti monissa vaihtariblogeissa ja tässä tulee yksi postaus lisää.

Alunperin ajattelin yläasteella, että olisi kivaa lähteä lukion tokalla asumaan (ja opiskelemaan...!) Ruotsiin, äitini ystävälle. En tosiaan tiedä mistä ajatus oli tullut mutta Tukholma kiinnosti mua silloin. Mietin lähinnä kohdemaana Ruotsia ja Norjakin kävi mielessä. Kerroin vanhemmilleni ja halusin heti kuulla vastauksen. Silloin isäni sanoi että miettisin kuinka paljon enemmän hyötyä olisi osata englantia hyvin kuin esimerkiksi ruotsia. Kummasta on apua tulevaisuudessani? No englannista. Suutuin isälleni, koska olin jo kaikesta niin innoissani ja ruotsi tuntui silloin iisiltä. Vihan laantuessa ymmärsin hänen olleen oikeassa... Jos jonnekkin lähden maan kielen tulee olla englanti. On mahtavaa oppia jokin kieli kunnolla!

Hostsiskon kirjeestä <3
 Ajatus vaihtovuodesta tuli taas mieleen lukion alkaessa. Koulu ei lähtenyt mulla käyntiin ihan 5/5, koeviikoista puhumattakaan... Silloin vaihtovuosi alkoi pyörii mielessä ja koko ajan mietin miten kivaa ois olla ens vuosi muualla.  Puhuin monien kavereiden kanssa, kuinka siistiä ois lähteä vaihto-oppilaaksi - mutta emmä tiiä. Noin keskustelu yleensä päättyi. Kaikki varmaan lähti siitä, kun mun paras kaveri laittoi STSssälle hakemuksen. Ajattelin että miten rohkee joku voi olla ja kuinka hieno kokemus se olisi. Silloin aloin miettimään vakavasti ja juttelin vanhempieni kanssa vaihtovuoden hyvistä/huonoista puolista (ja kohdemaista). Näin myöhemmin ajateltuna, olisin voinut käyttää enemmän aikaa päätöksen tekoon. Kun sain tietää, että minulla on mahdollisuus lähteä vaihto-oppilaaksi olin jo tyyliin ''pakkaamassa matkalaukkua''. Mutta toisaalta, jos olisin jäänyt miettimään liikaa tulevaa vuotta ja sen ylä-ja alamäkiä se olisi jäänyt siihen. Tässä sitä nyt ollaan, hyvin onnellisena!


Miksi Amerikka? Englannin kielisitä maista minua kiinnostivat eniten Yhdysvallat ja Englanti. Australian ja Uuden-Seelannin tyrmäsin melkein heti hinnan takia... Englannissa mua kiehtoo mm. ihana aksentti, sijainti Euroopassa ja sen kaupungit. Aloin vertailla USAn ja Englannin plussia ja miinuksia. USA keräsi plussia kuitenkin enemmän. Amerikkalainen highschool kiinnostaa mua enemmän harrastuksineen ja aineineen. Kulttuuri eroaa myös tooosi paljon Suomesta ja sen haluan kokea. Halloween, Thanksgiving, joulu, uusivuosi, synttärit siellä...! Haluan kokea amerikkalaista perhe-elämää ja nähdä millaista se todella on! Stereotypiota on kaiken maalaisista ihmisistä, mutta silti haluan tietää mitkä pitävät paikkansa, haha. Amerikassa on prom ja muita tansseja, joten sekin oli yhtenä suurena syynä. Ehkä niistä tulee ikimuistoiset tai tosi lamet mutta kokemus sekin on. Sitä ei voi tietää! Ärsyttää todella paljon kun en pääse tanssimaan koulukavereideni kanssa wanhojen tansseja, mutta takaisin tullessani on siihen vielä mahdollisuus. Jos jotain saa - myös menettää.
!!!!!


Yläasteella luin kaksi vuotta ranskaa, mutten pitänyt siitä. Nyt lukion ykkösellä olen aloittanut espanjan mutta vaihtoon hakiessani 1.kurssi ei ollut vielä alkanut, joten uskallusta hakea sen kieliseen maahan ei ollut. Amerikka tuntui parhaalta vaihtoehdolta.

Vaihtoprosessin alussa, mä luin vaihtari blogeja ihan koko ajan. Oon vähentänyt lukemista, sillä monissa blogeissa painotetaan ettei asettaisi minkäänlaisia odotuksia vaihtovuodelle jottei pettyisi. Jokaisen vaihtarin vuosi tulee olemaan erilainen, enkä haluu kuvitella minkälainen siitä vois tulla.  Blogeja lukiessa vaihtovuosi
pyörii aina mielessä. Sitä tulee mietittyä ihan liikaa! Mun arki on oikeesti tosi mukavaa ja tiiän että tuun ikävöimään tätä. Haluun vaan nauttia täysillä kaikista ihmisistä mun lähellä sekä Suomesta ja hyvistä hetkistä. Ihan just alkaa loma ja se vasta hujahtaakin silmissä! Eli kaikki tulevat vaihtarit pliis eläkää tässä hetkessä, syksy tulee kyllä.

Postaus venähti aika pitkäks, ehkä jotkut jaksoivat lukea kokonaan... Oisko kellään mitään toiveita mistä kirjoittaisin? Otan enemmän kuin mielelläni ne vastaan!

Ella

4/19/2014

Vainhostperhejuttuja

Moikka! Eilen sain aikaiseksi kysyä hostmumiltani lupaa kertoa perheestä täällä blogin puolella. Vastaus oli myöntävä, jes! Mulle oli todella tärkeetä että kysyin heiltä ensiksi asiasta. Toivottavasti kaikki muutkin ovat kysyneet lupaa ennenkun menee kirjottaa nettiin mitään hostperheistään... Amerikassa tälläset jutut ei oo niin yksinkertaisia ja muutenkin se kuuluu asialliseen käytökseen. Sitten eteenpäin...

 Mun hostperheeseen (meinaan automaattisesti kirjottaa perheeseen..) kuuluu mum, dad, nuorempi pikkusisko 5v, pikkusisko 11v, (täyttävät 6 ja 12) pikkuveli 16v ja isoveli 18v. Ekaks. Mun mielestä on niiiin hauskaa kun mulla on pikkusisaruksia, koska täällä Suomessa mulla on isosisko. Hostisoveljeä en tule näkemään samalla tavalla, sillä hän suuntaa collegeen. Hostmum kertoi, että hän tulee kuitenkin käymään ja tietty on lomilla kotona. Eli isovelikin on!! Perheessä on myös kissa joka on nimeltään Cracker Jack! Koko perhe on kuulemma ''soccer Family'' mikä kelpaa mulle jonka elämässä futis on ollu lähemmäs 10vuotta! Tässä familyssa harrastetaan ties minkälaisia lajeja ja aktiviteetteja. Funfunfun. Perheen naiset kuulemma ovat shopaholic matskua joten me varmasti viihdytään yhdessä...

 Mun perheellä on aikaisempaa kokemusta vaihtareista, joten mulle se teki ainakin turvallisen fiiliksen. Ei kukaan perhe saisi uusia vaihtareita, jos he sieltä olis lähteny kesken kaiken tai huonoilla muistoilla. Oon chattaillu mumin kaa, vanhemman pikkusiskon, isoveljen kanssa pari kertaa sekä heidän entisen vaihtarin. On ihan mahtavaa, voida puhua jollekkin, joka on ollut samassa perheessä mihin meen viettää vaihtovuoteni. Eli siis voin kysyy mitä tahansa mikä mietityttää! Heti alussa kaikki tuntu jotenkin tosi luontevalta. Perheestä oikeesti ihan huokuu se, että he välittävät vaihtareistaan. On kiva tuntea, että sua ootetaan ja susta välitetään jo nyt. Tuntuu et ollaan läheisiä, vaikka ollaan vaan chattailtu. Tarkotus ois skypetellä, mutta ei olla saatu vaa vielä aikaseks (!)
     Saan oman huoneen mikä on tosi kiva. Mä jossain vaiheessa pelkäsin etten sitä sais - onneks useimmat vaihtarit saa. Sitä ei voi vaan ''luvata''. Talo on tosi ihana, he ovat selvästi siitä todella ylpeitä ja se on tärkeetä! Aika monta huonetta, empä ees enää muista. Ainaki kellarissa on sellanen ''play room'' ja ex-vaihtari sanoi, että joka paikassa on telkkareita, haha. Pikkusiskot vaikuttavat kyllä mahdottoman söpöiltä. Kertoivat kirjeissäänkin siitä, etteivät malta oottaa saavansa isosiskoa. isosiskona, wohoo!

   Kaveripyyntöjä on tullu myös paljon facebookissa! Oon saanu oikeesti varmaan viideltä tytöltä jotka on mun tulevassa koulussa. Myös instagram seuraajia joista ei oo mitään tietoa keitä ovat.. Hostperhe tuntee tosi monen seuraavan vuoden seniorin. Tätä tarkotin sillä että on kiva kun on pienet piirit, mun hostperhe tuntee nää kaikki kyseiset tytöt. Yks on isoveljen girlfriend, toinen isoveljen parhaan kaverin girlfriend... Jännää. Mun hostmama sanoki et hänellä on pari tyttöä siellä, jotka on ''so excited to meet you!'' Kivaa, että on sit joitain ihmisiä joille voi mennä varmasti heti juttelee. Koulussani on muistaakseni joku 500-600 oppilasta kahdesta pikkukaupungista. Vaikuttaa mukavalta, ei mikään liian pieni muttei liian isokaan.
     Välillä meillä on hostmumin kaa sellasiii deeppei keskusteluita ja kirjotetaan jotain romaaneita toisillemme. Se on just hyvä, mun enkku kehittyy tässäkin hurrrrjasti. Sit aina hän sanoo että ''You are part of our family already'' ja ''Remember your family is always welcome here.'' Siis arvatkaa oonko ilonen? Wat evör jos en päässyt jonnekki lämpimään etelävaltioon tai Las Vegasiin - mä oon Pennsylvaniassa koska näin oli tarkoituskin. Mua jännittää ihan hirveesti eka skypettely, että minkälaisen kuvan sitä antaa itestään... Se eka puhelu on varmaan vaan aika hektinen niin eipä kantsii suurempii paineita ottaa!

 Lähistölleni on kuulemma tulossa ainakin pari vaihtaria, jeejee. En tosiaan tiedä, tulevatko samaan kouluun. Se jää nähtäväksi. Olen ensimmäien Finnish exchange student täällä mun kaupungissa, eli pienehkö!! edustus. No pressure, Ella. Kuvat ovat tylsiä, I know... Mutta jotakin edes! En tosiaan tiedä mistä muuten postauksen otsikko tuli, hahaa. Hyvää pääsiäistä kaikille!

Ella


Tällaisen paketin lähetin hostperheelleni. ''Greetings from Finland''

Hostmum laittaa usein kuvia whatsappissa.




  

4/09/2014

Birthday present from my hostfamily

Birthday present

Sain tollasen ihanan nallen joka oltiin haluttu valita mulle, kiitos!

Body lotion, body spray, shower gel, Usa pinssi ja sit yks sisaruksista taiteili mulle jalkapallon sekä tollasen kuminauhan jota venytti ja luki Ella, aww
 Sain myös tällaisen cool  ''Hunger games'' tyylisen t-paidan. Koulussa pidetään joka vuosi tapahtuma nimeltä Thon. Siellä kerätään rahaa lapsia varten joilla on syöpä ja tällainen oli tän vuoden paita.

Tiistaina mulle oli tullut paketti!! Huomasin osoitteesta, että se oli tullut hostperheeltäni ja olin niin otettu. Avasin sen ja sieltä paljastui synttärilahja mulle, kuinka söpöä! Synttärit mulla oli siis maanantaina.
Anteeks kuvien laatu, mutta oli jo niin pimeä ja halusin silti heti ottaa kuvat.... Sain kirjeen koko perheeltä ja kahdelta muulta perheenjäseneltä+kortin. Voi sitä hymyn määrää. Mä en meinannu lopettaa hymyilemistä oikeesti koko iltana. Mä en tiennyt mitään tästä, yllätykset on niin kivoja hihi. Siinä sitten chattailin hostmumini kanssa ja kiittelin. Hän sanoi, ettei malttanut odottaa kysyä että olinko saanut jo paketin. Toi on niin erilaista saada kirje joltain ihmiseltä ite kirjotettuna eikä vaan chattailla whatsappissa, ku viestejä vaan tulee ja menee. Noi jää mulle muistoksi ikuisesti! Sain myös suklaataa, mutta ei ole kyllä yhtä hyvää kuin Fazerin. Hostmum sanoi myös että pitää enemmän eurooppalaisesta, JEE. Mulla on kyl ihana family! Loppuun vielä tämä;

Thank you so much!

Ella





4/07/2014

Sijoitustiedot

Niin... Siitä hetkestä ei varmaan moni paljoa muistakaan! Niinkuin aikaisemmin mainitsinkin sain tietää sijoitustiedot jo helmikuussa, hiihtolomalla. Uskokaa tai älkää ensimmäisen vihjeen hostperheestäni sain instagramista. Huomasin aamulla että olin saanut seuraajan joka oli selvästi amerikkalainen - sekä facebook pyynnön samalta henkilöltä. Näytin sen äidilleni ja hän sanoi, että odotetaan että järjestöstä kuuluu ensiksi jotakin. Sama henkilö kommentoi kuvaani; Hi Ella! we have just approved to be your hostfamily! Voi sitä hämmästyksen määrää... Heti soitto parhaalle kaverilleni, joka on lähdössä myös vaihtoon (Sara missä sun blogi!?) Vaikka en tosiaan tiennyt oliko kyseessä perheeni, halusin kyllä uskoa!

Muutama päivä kului ja huomasin treenieni jälkeen, että olin saanut tekstiviestin järjestöltäni. Hyvä kun pystyi avaamaan tekstarin ja siellä se lukikin: '' Sijoitustietosi Yhdysvaltoihin...'' 
Eipä siitä tekstarista muuta jääny mieleenkään, haha. Olin menossa suoraan ystävälleni ja halusin siellä vasta avata rauhassa sähköpostin. Siellä sitten kädet täristen yritin avata kännykällä sähköpostia, joka tuntui lataavan hitaammin kuin koskaan - tietenkin. Ihanaa, että juuri silloin tärkeimmät ystäväni olivat myös lähelläni, odottelemassa vastausta!
 Sieltä se sitten paljastu. Pennsylvania. En ees eka miettinyt sitä paikkaa, olin vaan jossai transsissa... Mulla oli perhe. Se tuntu parhaalta. Ja oi kyllä, sama perhe oli kyseessä!

  Eli paikka johon lähden on pikku kaupunki, Harrisburgista (Pennsylvanian pääkaupunki)  noin 30km! Eli kuulostaa erittäin hyvältä! Ensiksi en ollut kovin innoissani kun googletin koko paikan läpi. Kaupunki, jossa on reilu 2000 ihmistä ja paikasta ei paljoakaan tietoa...

  Sain esittää ilmaisen aluetoiveen järjestölle ja surprise se oli south. Niin, siinä vaiheessa ymmärsin etten päässykkään sinne minne halusin, mutta fiksuna!! ajattelin että hyvä perhe on tärkein asia. Ja kyllä, tiedän kaupungin missä tulen asumaan, mutta ajattelin toistaiseksi olla ainakin kertomatta! Ajattelin että on hyvä etten ihan kaikkea kertoisi täällä, enkä ole vielä kysynyt asiaakaan hostperheeltä.

Puhun hostmumini kanssa vähintään muutaman kerran viikossa. Välillä pidempään ja välillä nopeat kuulumiset. Olen siis nyt jo puhunut n. 2kk heidän kanssaan! Mumin kanssa eniten, sitten vanhemman pikkusiskoni kanssa ja kerran isoveljen haha. On niiin outoa kun nyt jo tuntuu, että olisimme läheisiä mumin kanssa! On ihanaa että mulla on oikeasti näin paljon aikaa tutustua heihin. Monet vaihtarit saavat tietää perheensä vielä elokuussa ja sitten pitäisi jo lähteä heitä tapaamaan. Hostmumini sanoi, että kun he olivat nähneet hakemukseni, he olivat heti halunneet valita mut... Oli aika special olo, hahaa. Mun aluevalvoja on perheeni ystävä, mutta onneks mun perhe on niin mukava ettei oo mitään pelkoja! Aluevalvojakin vaikuttaa tosi kivalta ja hänellä onkin paljon kokemusta.

Se mitä hostmumini on kertonut kaupungista kuulostaa tosi kivalta! Olemme vaihtarikaverini kanssa ymmärtäneet, että onkin ihan hauskaa lähteä pikkukaupunkiin. Ihmisiä on vähemmän, kaikki tuntee toisensa (näin kertoi myös hostäitini) ja varmasti vaihtareitakaan ei ole niin montaa. Lähellä on myös kauppakeskus mistä en edes tiennyt, joten pelkkää plussaa. Olen saanut sieltä paljon kuvia, sekä tulevasta kodistani (kaikista huoneista!!) ja muualta ympäristöstä. Voisin tehdä varmaan yhen postauksen mun perheestä, jos he siihen antaa vain luvan.

Kuinka siistiiiii, varmaan mulla on oikeesti tullu lukioita! Nyt täs kirjottamisessa on jotain ideaakin, KIITOS :)




4/06/2014

First blogpost

Moi!
Olen kohta 17-vuotias tyttö Helsingistä, jota odottaa lähtö Amerikkaan elokuussa 2014. Blogissa tuun kirjoittamaan tulevasta vaihtovuodestani ja ajatuksista ennen lähtöä. Olen aina halunnut kokeilla bloggaamista ja nyt siihen on ainakin pätevä syy... Tarkoituksena on kirjoittaa kuulumisia perheelle ja ystäville, mutta on mahtavaa jos muitakin kiinnostaa!

Hain vaihto-oppilaaksi järjestöön nimeltä Into. Hakemuksen lähetin lokakuussa ja haastattelussa olin muistaakseni lokakuun lopussa. Kaikki sujui oikein hyvin! Paperihommat olivat valmiita marraskuun lopussa ja hakupaketti lähetettiin. Voin myöhemmin kertoa järjestöstäni lisää, sillä en itsekään ollut kuullut aikaisemmin siitä mitään.


Sijoitustiedot tulivat vasta helmikuussa. Siis mitäääää, olin aivan häkeltynyt että miten mulle on löytynyt perhe - muutamassa kuukaudessa!? Siitäkin tulen kirjoittamaan myöhemmin, mutta niinkuin varmaan huomasitte, osavaltio missä tulen viettämään vaihtovuottani on Pennsylvania.


Ella